Hiphurraa, hihkuin eilen kun tulin toisen työpäiväni (kesälomanjälkeisen) jälkeen kotiin. Kotona odotti minua muutakin kuin laskupostia. Kirsikka oli muistanut kivalla materiaalikuorella joista meidän, tämän ringin jäsenten, täytyi kortti saada tehtyä. Itse ryhdyin niin pikaisesti puuhasteluun, että itse materiaalit unohtuivat kuvata. Näette ja löydätte ne Kirsikan blogista ainakin.
Olihan se jälleen opettavaista puuhastelua. Opin sen, että vaikka päässä olisi miljoonittain loistoideoita, ei niitä ainakaan minun kannata yrittää väsyneenä toteuttaa. Pian laitan näkysälle kaksi ihan tylsää ja mitäänsanomatonta korttia. Ehkä tästä voi ottaa opikseen joku muukin. Mutta eihän aina voi onnistua ja toisaalta se mikä minun silmissäni ei ole kaunista, ehkä toisen silmissä on juuri sitä. Se on tätä elämän isoa rikkautta.
Suosittelen teitä kurkistamaan myös Kirsikan, Hanne-emon ja Marian kortit.

       

       
Materiaaleista vain nuo kulmajutut ovat minun omiani, ei kirjeessä olleita.